Hoitotarvikejakeluun rekisteröimättömyys

Tervehdys ystäväni

Potilas sai toisen diagnoosin loppuelämäksi. Siihen liittyi hoitotarvikkeita, joita kotikunnassa jaetaan keskitetysti kunnan toisella laidalla, mutta ne toimitetaan joko postin pakettiautomaattiin tai omalle terveysasemalle. Hoitotarvikkeet saa maksutta kunhan ystävällinen kyseisen sairauden vastuulääkäri kirjoittaa lähetteen. Ja asiakas (ent. potilas) osaa rekisteröityä.

Mr Murphy iski taas unenomaisella varmuudella tässä palvelussa.
Ensin kävi niin että toinen diagnoosi, jonka hoito kuuluu osastolle S, tehtiin päivystyksessä ja kun potilaan perussairaus on hoidossa osastolla K, häntä hoidettiin osastolla K. Osastolla K ei tiedetä S-osaston käytännöistä yhtään mitään, eikä osasto S tiedä potilaasta mitään. Potilas kotiutettiin yhden A4:n, yhden ylimääräisen hoitotarvikkeen ja omaisille esitetyn demonstraation kanssa. Demonstroiva hoitaja neuvoi menemään apteekkiin näiden tarvehankintojen kanssa. Ikään kuin ei tietäisi, että on hoitotarvikejakelu tällaisille kroonikoille olemassa. Hoitotarvikkeita tarvitaan yksi per viikko, eikä niitä saa ainakaan kotikaupunginosan apteekista.
Osasto K:lta saadussa A4:ssa sanotaan hoitotarvikkeesta että niitä saa omalta terveysasemalta tai hoitotarvikejakelupisteistä hoitopisteestä saatavalla hoitovälinejakelulähetteellä'.

Sitten huomattiin että lähetettä ei ollut edes sähköisessä muodossa, joten kysyin terveyskeskuksesta miten saan lähetteen. Vastaukseksi asiantuntija kertoi: 'Hei, ensimmäisenä kertana pitää olla yhteydessä hoitotarvikejakeluun puhelimitse.' Koska kesällä on supistetut aukioloajat voin soittaa ma-to tunnin ajan klo 10-11 ja kun soitan saan ensimmäisellä kerralla jonottaa koko tunnin.
Toisena päivänä saan ystävällisen ihmisen langan päähän ja hän vahvistaa epäilyni: lähetettä ei ole ja pitää ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin, joka voi lähetteen kirjoittaa. Epätoivo alkaa puskea pintaan: hoitavasta lääkäristä ei ole tietoakaan (oletettavasti osasto S:n päivystävä), viikko on jo kulunut, eikä tietoakaan mistä tarvikkeen saisi ja milloin.

Jotenkin asiaa edistääkseni soitin osasto K:lle, jossa ensin osastosihteeri lupasi selvittää ja sitten avulias sairaanhoitaja soitti kysyäkseen mikä lienee ongelma ja kertoakseen ettei heillä mitään lähetteitä kirjoiteta. Mutta surkean tarinani kuultuaan hän lupasi kipaista osastolla S kysymässä mitä siihen lähetteeseen pitää kirjoittaa. Ja kappas vaan tuokion kuluttua hän soitti uudelleen ja kertoi lähettäneensä lähetteen keskitettyyn tarvikejakeluun ja maapostissa myös minulle. Ihan pieni helpotuksen huokaus tähän kohtaan.

Luin tarkkaan terveyskeskuksen ohjeet joiden mukaan hoitotarvikkeita voi tilata sähköisesti. Ohjekin oli, oikein videolla. Mutta eihän se onnistunut. Joten jouduin taas kysymään ao. tiimiltä miten pitäisi toimia. Sain vastaukseksi: 'Hei, ensimmäistä kertaa asioidessa on oltava yhteydessä hoitotarvikejakeluun puhelimitse. Sen jälkeen onnistuu Maisan kautta. ' No soitin tarvikejakeluun samaisen kapoisen aikaikkunan sisällä kuin aikaisemminkin, kesä kun jatkui edelleen. Ja kappas vaan, tarvikkeet lähetettiin maapostissa laidalta toiselle. Nykyisellä postinkululla viikonlopun yli kesti kuusi päivää. Piti hieman venyttää 'kerran viikossa' -ajoitusta koska tarvikkeen hankkiminen kesti kaksi ja puoli viikkoa. Noh – kesäaika, tumpelo puolesta-asioija, Apotti, Posti ja Maisa. Mitäpä sitä moittimaan.

Tarvikkeita tuli jakelusta kolmeksi kuukaudeksi. Ja sitten tuli syksy ja ruska eikä jäljellä ollut enää kuin kuukauden tarvikkeet. Koska tilaaminen onnistuu 'sen jälkeen Maisan kautta' tarkastin Maisan ohjeen ja tein pilkulleen kuten ohjeessa sanotaan. Muuten meni ihan nappiin mutta Maisan toimintaan kuuluu oleellisesti, että se rajaa ne kohteen joihin voi viestin lähettää: meillä on käytössä osasto K, lähimmän terveysaseman tiimi A ja tiimi B sekä 'viesti ammattilaiselle', joka olettaa että tiedän jonkun ammattilaisen nimen. Siis kohteita ovat vain ne, joiden asiakkaita olemme. Emme tosin näe mistään mikä organisaation lonkero on meidät hyväksynyt asiakkaakseen, ja mikä ei. Tarvikkeen tilaaminen Maisan avulla ei siis onnistunut ja tiimi B vastasi että pitää soittaa hoitotarvikejakeluun.

Soitin. Ystävällinen rouva totesi ensin että Maisaa ei ole tehty hoitajien tarpeeseen. Selitin asian ja sen että en ymmärrä miksi en voi tilata sähköisesti. Asiakkaan hetulla löytyi kuitenkin se lähete, joka osasto K:n ystävällisen sairaanhoitajan avulla oli saatu. Mutta olin tehnyt virheen, minun olisi pitänyt sillä ensimmäisellä soitolla sanoa että aion tilata jatkossa sähköisesti, niin minut tai siis asiakas olisi rekisteröity asianmukaisesti. Tarvikkeita kuitenkin lähetetään, koska soitin ja nyt potilas myös rekisteröidään sähköisen palvelun käyttäjäksi. Näin pitää toimia etteivät kaikki 5,9 miljoonaa tule yhtä aikaa aiheuttamaan ruuhkaa sanoi rouva. Ja sitten että sitä Maisaa pitää osata käyttää, hänellä on anopille tehdyt ohjeet, jotka lupasi toimittaa minulle.
Rouva kysyi myös mahdammeko tarvita jotain muita tarvikkeita? Pyysin häntä selostamaan mitä tarvikkeita voisi olla tarjolla, koska en ole selvännäkijä. Olisi kuulemma muoviteline ja sukka. Sukkaa emme kaipaa, mutta teline olisi ollut kotiutuksen jälkeen ok, ostin netistä ja toisella sairaala jaksolla K-osastolla syyskuun alussa mukaan tarttui muoviteline. Ei siis enää tarvetta näin kolmen kuukauden kuluttua
...uskoisin että … tulee jatkumaan

samassa liemessä ollaan
terveisin
puolesta-asioija